Hyvä ministeri Kimmo Tiilikainen,

Metsähallitus on aloittamassa hakkuut Oulujärven Kaarresalossa ja Kuostonsaaressa. Luonnonkauneudestaan tunnettu Oulujärvi on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue.

Metsähallitus oli omalla päätöksellään vuonna 2001 suojellut Kaarresalon vanhat metsät, mutta nyt suojelu on yhtäkkiä hakkuiden tieltä purettu. Miten näin voidaan menetellä valtion mailla, kun tiedetään että Suomessa on aivan liian vähän suojeltua metsää monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja suojeluun käytössä olevia valtion varoja on rajusti leikattu?

Suomessa on käynnissä Ympäristöministeriön edistämä hieno Luontolahja-kampanja, jossa yksityisiä metsänomistajia kannustetaan lahjoittamaan metsiään suojeluun. Samalla kuin metsien suojelussa kannustetaan yksityisiä osallistumaan omalla kustannuksellaan, Metsähallitus hakkaa omia suojelukohteitaan ja muita arvokkaita alueita. Molemmista saarista saisi kerrassaan upean lahjan 100-vuotiaalle Suomelle. Onko saarten hakkaaminen ja yhteisen retkeilyalueen pilaaminen todellakin valtion tapa osallistua Suomen luonnon suojeluun?

Myös haluan tuoda esiin miten tärkeitä Suomen metsät ovat. Niillä on suurempi merkitys kuin tiedämmekään. Meidän täytyisi säilyttää ehdottomasti juuri tällä hetkellä olevat suojelu, virkistysalueet, kansallispuistot ym. alueet. Yhtään ei saisi ryövätä näistä alueista. Puu ei uusiudu hetkessä, luontomatkailu ja metsien virkistyskäyttö koko ajan lisääntyvät ihmisten käytössä. Talous ja tehometsätalous saa toimia ja edetä omalla mallillaan vaikka sekin on aika yksioikoista ja karua avohakkuineen. Mutta siihenkin toki pehmeämmät tavat aikanaan suotavia. Annetaan nyt Oulujärven alueiden olla sellaisenaan. Teemme jokaisella hätiköidyllä teolla tulevaisuuteen vaikuttavia seuraamuksia... 

On ymmärrettävä metsän ja luonnon syvällinen arvo ja miten se vaikuttaa ihmisen luontoon. Se ei ole mitään haahuilu-puhetta. Jo selvä maalaisjärki sanoo että metsä ja luonto ovat ihmiselle kuuluvia. Toki kovin ollaan irtaannuttu luontosuhteesta, mutta toisaalla tulee uusia ihmisiä jotka löytävät luonnon monimuotoisen arvostuksen, hyvinvoinnin, hyötykäytön sieni ja marjamaina ja vanhan kunnioituksen itse luontoa kohtaan mikä ennen oli yleistä. Ennen metsä oli kunnioitettava ja melkein pyhäkin paikka. Se oli ihmisille aivan eri merkityksessä. Se yhteys ei ole kadonnut mutta ihminen hukannut sitä. Se on voimistava ja sitä täytyisi elvyttää ihmisissä. 

Järkevä ihminen ymmärtää miksi nyt olevat suojelukohteet on jätettävä hakkaamatta. Etsikäämme muulla tavalla taloudellista lisähyötyä ym. Ei näin. 

Pyydän, että käytät vaikutusvaltaasi, jotta Luontolahja-kampanja ei ala näyttää aivan naurettavalta ja näiden saarien upea metsäluonto jää hakkaamatta.

Ystävällisesti,

Satu Soukko
Ikaalinen